Mitä mä ikinä teen

Mitä mä ikinä teenkin niin paskaa vaan sataa niskaan. En oo koskaan tehnyt kellekään mitään pahaa, mutta silti kaikkialla mua kohdellaan huonosti. Välillä sitä miettii mitä sitä on elämässään väärin tehnyt. Mä sain joka viikko kuulla kuinka huolellista työtä mä tein ja että oon tullut tosi hyvin ryhmään sisään, mikä on tärkeetä. Kunnes pomo piikitti selkää teki omia olettamuksia ilman, että puhui mun kanssa ja otti selvää totuudesta. Jäin viime kuussa taas työttömäks ja mun pahin pelko toteutui taas. Tuntu, että menetti kaiken. Toi työ ja työpaikka merkitsi mulle niin paljon. 
Nyt yritän koota itseäni kasaan ja yrittää olla välittämättä tän  maailman paskamaista epäreiluutta. Näissä tilanteissa arvostaa Suomen sosiaaliturvaa. Mä en saa mitään työttömyyskorvausta, vaikka vasten tahtoani jäin työttömäksi. Ensi vuoden alussa käyn paikallisessa työkkärissä kyselemässä. Miten mä voin pärjätä jopa polen vuoden työhakuprosessin, jos mä en saa edes pienen pientä avustusta? Nyt kokemusesta tiedän, että työpaikkaa välttämättä saa kuukaudessa tai parissa.. Onneksi mulle jäi muutama ihana ihminen mun elämään ja toivonmukaan tällä kertaa suosituksien saamisessa ei ole yhtä suurta ongelmaa.
Enää viikko ja istun pian lentokoneessa ja laskeudun toivottavasti lumiseen Suomeen.

Mikä sunnuntai ahdistus?

Miten musta tuntuu, että tosi monella on sunnuntai ahdistusta viikonlopun loputtua. Ei kai se niin kauheeta oo nousta töihin maanantaina ja palata arkeen? Mä oon nyt ollu töissä reilun kuukauden ja ootan aina suununtaisin innolla maanantaita, että pääsee töihin! En ois voinu toivoa parempia työkamuja, kun meidän tiimiläiset. Ollaan kaikkia nuoria aikuisia, kaikkia niin mukavia ja omalla tavalla hauskoja ja oon päässyt hyvin mukaan ryhmään. Työkin tuntuu mukavalta, vaikka samoja juttuja saakin päivittäin tehdä. Mä tunnen itteni tosi onnelliseks just nyt. Vielä ku ois välit ninkun ennen parhaaseen kaveriin ja hän täällä ni en voisikaan toivoa enempää. Mites teillä, poetteko te joskus sunnuntai ahdistusta?
Perjantaina meillä oli firman after work, jonka ylin johto oli järjestänyt meille. Oli erilaisia pelikoneita ruokasalissa ja pieni baaritiski, jossa tyyliin yrityksen omistaja tarjoili meille drinkkejä! Ihan mahtava ilta, joka meni ihan liian nopeasti. Oli niin super hauskaa ja eihän sitä kukaan ilmaisista drinkeistä valita. Ja nyt odotankin innolla meidän joulukuista konferanssia. Mennään ihan Tukholman ulkopuolelle ja yövytään jossain vanhassa kartannossa ja luvassa on kuulemma yhteisiä aktiviteettejä ja yhdessä kokkausta ja olemista. 
Odotan niin paljon joulukuuta, koska silloin töiden merkeissä on luvassa paljon kivaa ja pääsen vihdoin kotiiin Suomeen käymään. Mulla on ihan älyttömän ikävä pientä siskoani ja karvapalloja Suomessa. Mutta, jos aika menee näinkin nopeasti, mitä se on mennyt viimesen kuukauden niin kohta istuskelen jo lentokoneessa!

takki - HM // paita - bestsecret

Elämä ei ole hassumpaa

Kaksi viikkoa sujahti ihan hetkessä. Mulla on nyt pysyvä koti, ihana poikaystävä ja kiva työ. Nyt voi ehkä hetkn hengähtää ja nauttia elämästä tän kaikn taistelun jälkeen. Oon kahdessa viikossa oppinut tuntemaan hyvin mun suomalaista kollegaa ja musta on kiva pystyä käyttämään kumpaakin kieltä töissä. Mun työkaverit on nuoria rentoja ja mukavia tyyppejä. Mä oon oppinut kaiken tähän mennessä nopeasti ja saankin kuulla olevani jätte duktig. Oon edelleen aamusin tosi väsynyt, mutta nousen joka päivä ilosena sängystä ylös. Vihdoin pääsen tekemään töitä ja oon niin kiitollinen mun työpaikasta.
 Perjantaina käytiinkin suomi-kollegan kanssa vähän afterworkilla ja meillä oli hauskaa ja aika meni niiin nopeasti, että saadaan kyllä ottaa joskus uusiksi! Ei mulla nyt hirveästi muuta ole elämässä, mutta toistaseksi vielä vain nautin töistä :D

farkut - cubus // paita - bestSecret

pari muttujaa

Meidän oven edessä oli tänään kukkalähetys, kun tulin kotiin. Olin vähän ihmeissäni, että kuka ihme mulle yhtäkkiä on lähettänyt kukkia! Poikaystävän äiti oli niin iloinen, että olin vihdoin saanut töitä, joten oli lähettänyt mulle kukan. Tässä tuli tosiaan pari muuttujaa työn suhteen :D Olin saanu tarjouksen osa-aikasesta työstä, jonka silloin maanantaina päädyin ottamaan vastaan, vaikka olisin kokoaikaisena halunnut. No seuraavana päivänä sain puhelun  paikasta, johon en kuvitellut pääseväni edes, koska se olisi ollut liian hyvää ollakseen totta :D No sain täysiaikasen paikan vakuutusfirmasta ja aloitin mun työt eilen! Eli musta ei sitten tullutkaan asiakaspalvelijaa. Koko firma on aika iso ja meillä on tilat kahdessa kerroksessa ja tää on mun eka kerta noin isossa yrityksessä. Meidän osastolla on yhteensä kahdeksan työtekijää ja kaikki  vaikuttaa tosi mukavilta. Istun yhdessä toisen suomalaisen kanssa, koska syksyllä on tarkoitus hoitaa suomalaisia asiakkaita täältä Tukholmast käsin. Parasta tässä työpaikassa on, että se on lähellä mun entistä kotia, eli on tuttu ympäristö ja työmatkaan julkisilla menee vain puolisen tuntia, vaikka asutaan täällä toisella puolella Lidingö saarta. Työ vaikuttaa musta lupaavalta ja odotankin jo koska pääsen itsekin kokeilemaan työntekoa ilman, että tarvii vain katsella vierestä.

kohti uusia tuulia

Tää kevät ja kesä on ollut yhtä vuoristorataa. Ensin menee hyvin kaikki asiat vaan loksahtaa paikoilleen ja sitten tuleekin se jyrkkä alamäki ja kaikki tuntuu katoavan. Näin mulla on melkein puoli vuotta menny. Oon käyny monissa työhaastatteluissa ja maaannut kotona päivät pitkät. Oon oppinut etten kestäis kotirouvana olemista! Viime viikolla mulla alko toivo hiipumaan kokonaan. Riideltiin parhaan kaverin kanssa ja työhaastattelu paikoista ei kuulunut mitään. Mutta perjantaina mä sain puhelun, jossa mulle tarjottiin osa-aikaista hommaa, koska musta tykättiin niin paljon. Olin ensin vähän pettynyt, koska puoliaikainen työpaikka palkkoineen ei riittäis ihan edes kaikkiiin pakollisiin menoihin saatikaan pystyisi säästämään mitään. No sain uuden puhelun samana päivänä, jolloin tarjottiin 75% osa-aikastyösuhdetta. Maanantaina otin sen vastaan ja tänään sain kuulla, että mut otettais kokopäiväseks työntekijäks, mutta edelleen 75%, mutta tuntipalkan sijaan saa kuukauspalkan ja tietty ansaitsee lomapäiviä. Mulla luonnollisesti ei ollut tätä mitään vastaan :D Asiat vissiin kuitenkin järjestyy! Sanoin aina, että minkä ikinä työpaikan saan, tulee se olemaan se täydellinen mulle, vaikka tässä on harmittanut pari paikkaa, joita en saanut. Mua jännittäää ihan älyttömästi, vaikka työt alkaa vasta kuun lopulla. Sain jo kutsunkin after wörkkiin, ennen kuin edes olen aloittanut siellä :D Vihdoinkin pääsen haastamaan itteeni ja ehkä lopulta opin olemaan lempeämpi itseäni kohtaan ja olemaan ylianalysoimatta asioita.

 

nyhtiskastike

Mä taisin kokeilla nyhtistä ekaa kertaa elämässäni alkuvuodesta, kun satuin löytämään sitä yhdestä kaupasta. Käytin sitä usein pitaleivisä, kunnes google paljasti mulle, että siitä voi tehä vaikka mitä. Ajattelin jakaa tän superhelpon ja nopeen meijän lempiarkireseptin.

Tarvitset vain nyhtökaurapaketin (ite käytetän usein maussa tomaatti, naturellikin käy), keltaisen sipulin, vapaavalintaista ruokakermaa, hieman tomaattipyreetä ja mauseita oman maun mukaan.

Ensin silputaan ja kuulotetaan sipuli. Paistan yleensä itse oliviiöljyssä.

Lisää joukkoon nyhtökaura, liraus tomaattipyreetä/sosetta ja mausteet. Itse käytän parikamaustetta, valkosipulijauhetta, pippuria ja vähän chiliä.  Sekoita kunnolla.

Sitten lisää ruokakerma. Itse olen käyttänyt ihan tavallista tai kaurakermaakin, mutta yleensä käytän sojakermaa. Musta kaikilla saa saman tuloksen.

Yleensä vielä viimeistelen kastikkeen oreganolla. Jos on tosi valkosipulinystävä voi sekaan puristaa yhden valkosipulin kynnen.

Tarjoillaan esimerkiksi tuorepastan tai juustotäytteisen raviolin kansa. Superhelppoa ja nopeaa arkiruokaa! Laittakaa kommentteihin ihmeessä teidän omia nyhtisreseptejä :)

kaveri kylässä

Viime viikonloppuna mulla oli ensimmäistä kertaa kaveri kylässä Suomesta. Oli ihan huippumahtava viikonloppu ja niiiin kivaa, kun joku muu kuin perhe tulee moikkamaan! Mun kaveri ei hirveesti ennen oo käyny Ruotsissa, joten pidin pienen turistikierroksen lauantaina. Lähettiin jo ennen yhtätoista keskustaan. Jäätiin pois vanhassa kaupungissa ja näytin nopeasti kapean kujan, joka on aina täynnä turistejaa kuvaamassa. Käveltiin vanhan kaupunkin läpi kuninkaan linnalle ja siitä keskiaikamuseoon, johon yleensä vien kaikki vierailijat, koska se on mun lempimuseo ja vielä ilmainen! museosta suunnattiin drottningatanille ja galleriaan forzen yogurtille, joka on aina yhtä hyvää!
Keskustassa käytiin vielä parissa kaupassa ennen kuin suunnattiin kohti Drottningholmin linnaa, jossa kuningas itse asuu. Ostettiin jäätelöt kiskalta ja nautiskeltiin meren äärellä, jonka jälkeen suunnattiin vaan kuninkaan puutarhaan, koska ei haluttu maksaa lippuja linnaan pääsystä, vaikka sinne joku haluankin. Kuninkaankin puutarha oli hieman kellertävä tän kesän aiheuttamasta kuivuudesta, mutta on se aina yhtä nätti paikka. Nähtiin jopa jonkun ottavan hääkuvia puutarhassa. Tässä vaiheessa oltiin jo kävelty sen verran, että oli aika saada jostain vähän lisää energiaa ja vein kaverin mun lempipizzeriaan il fornoon. Aina mukava henkilökunta eikä ruokaa ole hinnoilla pilattu. Kun massut olivat täynnä suunnattiin vielä keskustaan ettimän perusuimarengasta, jota ei valitettavasti mistään löytynyt. Pätettiin suunnata kotia kohti vähän lepuuttamaan jalkoja ja katsomaan markus vs maailmaa, sopivasti Tukholma jaksoa ( joka oli aivan mahtava vedet silmissä naurettiin). Illalla käytiin vielä iltauinnilla. Aivan mahtava päivä oli ja oli niin kiva näyttää kaverille missä sitä asuu.

kajakilla melomassa

Mulla on tänä vuonna ollut bucket listalla käydä kokeilemassa kanootilla melomista. Sain inspiraatiota yhdeltä youtubettajalta ja se näytti niin hauskalta, että oli pakko googletella missä kaikkialla voi vuokrata kajakkeja. Varattiin kahden istuttava kajakki lauantai-iltapäiväksi långholmenista. Hintaan kuului tottakai myös pelastusliivit, vedenkestävä pussi lainaan, opastus ja reittiehdotus ja henkillökunta oli todella mukavaa.
En ikinä ennen ollut istunut kajakissa, joten se oli aluksi jopa pelottavaa! Kun lähettiin siitä laiturilta ja kajakki heilui, olin ihan varma että kaaduttaisi sillä veteen. Säilyttn kuitenkin melko kuivana koko matkan ajan! Mä istuin edessä ja sain muutamat isommat aallot tottakai päälleni. Melottiin melkein Slussenille asti, koska unohdettiin kääntyi oikeilla yhden saaren ympäri :D Onneksi ei päästy Slussenille asti eikä sinne ois ihan päässytkään nyt kun se on rempassa ja osittain suljettu. Oli muuten tosi hauskaa, vaikka alussa oli tosi kuumottavaa!

Meidän ihan lähellä on pieni ranta, jossa ollaan joskus oltu fiilistelemässä kaunista iltaa tai ottamassa aurinkoa, mutta nyt uskaltauduin kokeilla pulahtaa veteenkin. Ja hyi että itämeri on kylmä! Mutta kun sitä on tänään hikoiltu yli 30 asteen helteessä ilman minkäänlaista ilmastointia, oli niin ihana pulahtaa sinne kylymään veteen. Ihan parasta asua näin lähellä rantaa, että voidaan ihan arki-iltana käydä iltauinnilla.

Extepore reissu

Varasin viime viikon keskiviikkona spontaanisti lennot Suomeen seuraavalle päivälle. Stressi vaan kasvaa päivä päivältä ja poikaystäväkin oli riennoissa pari iltaa viime viikolla, joten aattelin, että miksi istua täällä yksin ja märehtiä kun voi viettää pari päivää perheen parissa. Tätä mä just tarvitsin. Vietin neljä yötä Suomessa ja otin rennosti. Rapsutin kissoja ja leikin rakkaan pikkusiskon kanssa. Perjantai-iltana oltiinkin myös siskon ja koiran vahtina. Tällä kertaa sain paljon haleja ja pusuja siskolta. Sisko olikin suurin syy miksi päätin lähteä spontaanisti kotona käymään. Mun pieni rakkauspakkaus, joka vaan kasvaa hurjaa vauhtia!
Täällä mulla on stressitasot kokoajan pilvissä, mutta Suomessa sain vähän hengähtää ja nauttia stressittömistä hetkistä. Viime viikko oli katastrofi mulle. Olin edellisviikolla työhaastattelussa, joka oli tosi rento ja hauska ja meillä klikkasi haastattilijoiden (jotka olis ollut mun tulevia kollegoita) tosi hyvin. Mutta sitten kun tapasin itse pomon kävikin ilmi, että hän tuntee mun edellisen pomon, jonka kanssa meillä ei oikein klikannut ja tuli väärinymmärryksiä, koska olin tuolloin aivan rikki poikaystävän syöpädiagnosista, enkä ollut avoin oma itseni.. Tää pomo kysyi, että mitä se edellinen pomo sanois musta, jos hän soittas tälle... No oli pakko olla rehellinen ja kertoa, miksi siellä ei mennyt niin hyvin, vaikka tietenkin hoidin työni parhaani mukaan. Tän takia oon aika varma, etten paikkaa saa ja siksi harmittaa niiiiiiin paljon, koska tää paikka tuntui niin multa. Ilmapiiri vaikutti hyvältä, ne muutamat ihmiset, ketkä tapasin meillä vaan klikkasi ja varmaan pystyisin oikeasti tuntemaan itseni mukavaksi siellä ja olla rohkeasti oma itseni, mikä on mulle vaikeaa. Tän lisäks just nyt heinäkuussa ei paljoa töitä pinnalle pulpahda, eikä mulla oo täällä mitään oikeutta työttymyysrahaan. Mä haluisin jättää mun menneisyyden rauhaan, varsinkin syksyn 2016, koska se on edelleen arka aihe, mutta sitten pitää sitä väkisin kaivella ja antaa sen vaikuttaa nykyhetkeen, vaikka mä oonkin tehnyt ihan samanlaista työtä ennen ja osaan hyvin sujuvasti suomea, mutta myös ruotsia. Näytän vielä, miten tällä suomalaisella sisulla pärjätään!

Ihonhoito rutiini

Oon tässä vasta vuoden sisään oikeasti alkanut hoitamaan ihoani ja sen kyllä huomaa! Ennen saatoin käyttää iltaisin kasvovettä ja kosteuttaa naaman ihan vain kookosöljyllä. Sillä ei kyllä kovin pitkälle päässyt näin jälkikäteen ajatellen..

Äiti on antanut muutaman Mary Kayn tuotteen testiin. Nyt mulla on käytössä tällainen akneiholle tarkoitettu puhdistusaine. Mulla on nuorempana ollut lievää aknea, mutta nykyään ei onneksi kauhean usein ilmesty enää finnejä naamaan. Puhditusaineen levitän myös tällaisella puhdistuslaitteella, jonka sain edullisesi Kiinatavaraa myyvästä kaupasta alta 10 euron, ja hyvin toimii. Mukana tuli muutama vaihtopää. Harjaa käytän usein kun haluan vähän syvpuhdistavamman tuloksen, mutta muuten käytän tuota sileämpää päätä, joka on mielyttävämpi iholla. Lopuksi viimeistelen cliniquen kasvovedellä, joka on kuivemmalle iholle tarkoitettu. Hiukset saan puhdistuksen (ja meikkauksen) ajaksi taakse suloisella korvapannalla, jonka joskus tilasin ebaysta.

Kosteutan kasvoni yleensä iltaisin Mary Kayn kasvovoiteella, joka on samaa sarjaa puhdistusaineen kanssa. Erisanin kosteuttavaa kasvovoidetta tykkään käyttää eirtyisesti, silloin kun meikkaan. Näistä kahdesta tykkään ehdottomasti enemmän erisanin voiteesta. Iho tuntuu kivan kosteutetulta eikä voiteesta jää paksua könkköä kerrosta kasvoille.

Noin kerran viikossa yritän kuoria ihoni Maybeautin geelillä, joka poistaa kuolleet ihosolut kasvoilta. Tämän käytön jälkeen kasvot tuntuvat kilon kevyemmältä ja iho on sileä kuin vauvan peppu :D Sen lisäksi syväpuhdistan kasvoni muutaman kerran kuussa Mary Kayn syväpuhdistavalla naamiolla.
Välillä tietystä kasvojen puhdistaminen saattaa jäädä vähemmällä, jos esimerkiksi ollaan jossain reissussa ja sen todellakin huomaa kasvoista heti! Näillä tuotteilla mä olen saanut ihoni kuntoon ja suosittelen kaikkia löytämään sen oman ihonhoidon rutiinin.

Juhannus

Vietin ensimmäistä kertaa niin perinteistä  ruotsalaista juhannusta kuin voi vain viettää! Otettiin jo torstai-iltana laiva saaristoon poikaystävän perheen kesämökille. Laivamatka kestää sen kaksi tuntia, mutta onneksi tämä ns satama on iha nmeidän lähellä niin menee matka paljon mutkattomammin! Perjantaina saapui myös poikaystävän veli viettämään meidän kanssa juhannusta. Ihan perinteisesti syötiin sillilounas, jossa laulettiin snapsilauluja ja otettiin ehkä muutama snapsi liikaa.
Lounaan jälkeen mentiin koko konkkaronkka saaren pienelle niitylle, jossa meitä odotti tämä kuuluisa juhannustanko vai miksi sitä kutsuisikaan suomeksi. Oltiin ensimmäisinä paikalla, koska ruotsalaisilla ei ole mikään kiire aikataulua katsoa. Lähes koko saaren mökkiläiset kerääntyikin niitylle ja sitten alkoi pienet sammakot laulamaan ja melkein kaikki tanssi sen tahtiin tämän tangon ympärillä. Jotkut näistä lauluista, jotka tansseissa soi toi mulle itselle ihan meileen joulun, koska pienenä niitä kuunneltiin kotona joulumusiikkina.. Oli kuitenkin hauska nähä kuinka melkein kaikki heittäytyi mukaan tanssiin. Itselläni ei ollut mitään hajua, miten askeleet meni tai mitä lauluja tulisi.
Ennen illallista pelailtiin Unoa meidän "nuorten" kesken. Ai että kun siitä on pitkä aika milloin viimeksi pelanut unoa! Illallisen jälkeen istuskeltiin vielä vähän liian lämpimässä paljussa merta katsellen. Oli tosi mukava juhannus taas ja minä, joka maistoi vasta silliä viime vuonna oon oppinut jo tykkäämään siitä! Musta alkaa vissiin kuoriutua ruotsalainen näin kolmen vuoden jälkeen :D

Oma bullet journal

Mulla on jo pitkään iskenyt pieni inspiraationkipinä oman bullet journalin tekememiseen. Yksi päivä kävin sitten pyörähtämässä kaupungissa ja tigerista löytyikin mulle sopivat tarvikkeet. Mulla itsellä ei ole niinkään akunis käsiala enkä ole mitenkään taitava piirtämään, mutta kun vaan antaa luovuuden lentää niin kuka vain voi tehdä omannäköisensä bullet journalin! Ite halusin omaan bullet journaliin kalenterin lisäksi erilaisia taulukoita, joista voin nähdä paljonko olen kävellyt tai juonut vettä päivän aikana. Sen lisäksi mulla on unikalenteri, johon mrkitsen unen laadun ja sitten treenitaulukkoon merkkaan päivän ja treenin, josta voin seurailla miten monta kertaa viikossa käyn salilla. Laitan muutaman kuvan omasta bullet journalista teille inspiraatioksi. Älkää välittäkö, että tää näyttää 6-vuotiaan tekemältä, en todellakaan osaa piirtää :D Oma bullet journalini on luonnollisesti ruotsiksi.

äidin kanssa laatuaikaa

Loppuviikosta mulla tuli äiti käymää Tukholmassa. Torstaina mulla oli myös työhaastattelu, joten ei hirveesti ihmeempiä ehditty tekemään. Shoppailtiin vähän keskustassa ja löysin itselleni vihdoin sopivat salikengät stadium outletista. Jotain hyötyä on siitäki, että omistaa minijalat, nimittäin löydän usein lastenosastolta halvat kengät. Keskustassa tuli käveltyä niin paljon, että meinasin nukahtaa junamatkalla kotiin :D
Perjantaina me kokeiltiin ocean bussia. Tämä on aino laatuaan pohjoismaissa. Tää bussi ei ole mikään tavallinen sighsteenbussi. Ensinnäkin liput/paikat pitää varaa ennakkoon (suosittelen muutamaa päivää ennen) ja osan matkasta bussi taittaa vedessä! Oli muuten hauska kokemus, kun bussi ajoi rannalta veteen ja muutuikin laivaksi. Myös itse liveopas oli hauska ja musta tää oli tosi hauska sightseenkierros verattuna tavallisiin turistikierroksiin. Kierroksen jälkeen pyörähdettiin mun lempikirjakaupassa drottningatanilla ja suuntattiin sitten lounaalle. Illalla äiti tuli meidän luo kattomaan asuntoamme ja tarjottiin siinä sitten illallinen ja suunattiin mun kantapubiin istumaan iltaa.
Lauantaina ei sitten hirveästi ehditty tekemään ennen äidin lentoa kotiin. Äitikin tykästyi Lagerhausiin, kauppaan josta ei ikinä pääse tyhjin käsin ulos :D Kaapista alkaa jo löytymään kunnon kokoelma söpöjä keittiöpyyhkeitä.. Lounastettiin sitten vielä vasastanissa Il fornosta, joiden pizzaaan vaan ei ikinä pety. Ei siinä syönhän aina samaa sielä, koska tuttua ja turvallista ei uskalla vaihtaa :D
Oli mukava viikko ja sai ajatuksia pois työttömyysstressistä. Ei tässä periksi anneta ja avoimin mielin liikenteessä, mutta kyllä tässä valitettavasti alkaa toivo pikkuhiljaa hiipumaan.. 

Tässä vähä aika sitten sain tämmöisen ihanan korun tai siis klikkasin sen kotiin. Rakastan isoja koruja, näyttäviä koruja, mutta nyt olen tykästynyt pienempiin koruihin. Tää koru on Therese Lindgrenin aitohopea mallistosta ja tää on nyt niin mun lemppari! Eikä hinta huimaa päätäkään, alle 15 euroa per osa!

Taas vierähti yksi vuosi

Ikää tuli vuosi lisää, mutta ei se vieläkään naamassa näy, terveisin ikuinen babyface.
Sain eilen illalla tietää, että mun syntymäpäivä yllätys olisi aamupäiväkylpylä brunssilla. Oltiin Högberga gårdissa, joka sijaitsee vain muutaman pysäkin päästä meiltä. Kymmeneltä aukesi ovet ja saatiin parin tunnin ajan pulahdella lämpimässä altaassa, kylmävesi altaassa ja poreammeessa. Aamulla oli vielä sen verran varjosta, että oli mukava istuskella lämpimässä altaassa ja katsella merta. Juomaakin tuotiin ihan altaalle, jotta itse sai rentoutua aivan täysin. Poreallas sisätiloissa oli hieman liian lämmin nyt kesällä, joten pulahdettiin pariin otteeseen kylmävesialtaassa pvilvoittelemassa :D Kylpyläosion jälkeen päätyttiin päärakennukseen brunssille. Monet olivat sitä kuulema hehkuttaneet, mutta mulle se oli melkein pettymys. Itse en syö kuin täysin kypsää kalaa (ei edes kylmäsavusettua) enkä punaista lihaa, joten mulle jäi vaihtoehdoksi oikeastaan vaan keitetyt perunat ja kukakaali sekä letut. Leipää ja juustoa oli myös tarjolla, olisin vaan kaivannut kaveriksi vähän kurkkua ja tomaattia. Jälkiruokapöytä oli sitten enemmän mun juttu! Oli kyllä tosi mukava aamupäivä (ja ihan mahtavat maisemat!) ja tässä illalla käytiin vielä hakemassa vähän sushia, jotka nautiskeltiin meren vierellä. Nyt haaveilen seuraavaksi kokonaisesta kylpyläviikonlopusta!

Kun toiset eivät ymmärrä

Välillä ärsyttää niin paljon ihmiset, jotka eivät ymmärrä tai edes yritä asettua toisen asemaan ja yrittää ymmärtää. Mä oon tän vuoden tsempannu valtavasti mun sosiaalisen fobian, ahdistuksen ja paniikkikohtausten kanssa. Kävin juttelemassa psykologin kanssa ja siitä sai jotenkin voimaa yrittää haastaa itseään ja pääsemään näistä epämieluisista asioista eroon. Mulla nousee edelleen ahdistus huippuunsa epämiellyttävissä tai uusissa tilanteissa. Silloin mun on helpointa pysyä rauhallisena, jos saan puhua kaverin kanssa tai vaikka ihan vaan lähettää ääniviesti serkulle. Useimmat yrittää edes ymmärtää ja tsemppaa, mutta välillä sitä vaan huomaa, että kaikki ei vaan ymmärrä taikka sitten vaan välitä. Se, että kertoo että ahdistaa jonkun asian tekeminen, mutta on kuitenkin menossa vapaaehtoisesti sitä tekemään,tarkoittaa, että ihminen luottaa suhun, ei silloin auta puhua negatiiviseen sävyyn ja vähättelmään sitä. 
Jos joku purkaa sulle ahdistustaan, niin paras tapa auttaa sitä ihmistä on kuunnella ja yrittää positiivisesti tsempata sitä ihmistä siinä tilanteessa, vaikkei itse edes ymmärtäisi miksi se on niin vaikeaa. Negatiivinen sävy tai vähättely saa aikaan vaan surullisen mielen ja pahimmassa tapauksessa paniikin ja tilanteesta poistumisen, joka johtaa siihen, että seuraavan kerran se on vielä vaikeampaa yrittää. Asiat, jotka susta tuntuu ihan itsestäänselvyytenä, eivät sitä ole esimerkiksi paniikkihäiriöstä kärsivälle. Jo vaikka kauppaan meneminen yksin voi olla ylitsepääsemätöntä, samaan aikaan kun meille muille se on ihan normaalia rutiinia.
 Mä en oo näistä asioista hirveesti edes kertonut mun kavereille. Vain muutama harva ihminen tietää, missä tilanteessa oon ollut. Jotenkin mun oli pakko vaan saada tää ulos ja toivon, että ihmiset miettisi enemmän sanomisiaan, varsinkin jos tietää, että sillä toisella on tai on ollut vaikeaa.
Mun tilanne on kokoajan menossa parempaan suuntaan ja yritän koko ajan enemmän ja enemmän. Oon juuri alkanut käymään poikaystävän kanssa salilla, mitä ajattelin, ettei koskaan tule tapahtumaan. Työhaastatteluihinkin pääsin ilman suurempaa stressiä tai jännitystä. Onneksi mulla on ymmärtävä ja tsemppaava poikaystävä ja paras kaveri sekä serkku, joka ymmärtää ja tukee. Tiedän myös rajani ja olen oppinut tunnistamaan tilanteet, jossa paniikkikohtaukset voivat iskeä.

Ensimmäiset tuparit

Me pidettiin lauantaina pienimuotoiset tuparit pienellä porukalla. Mun ja kaverin lisäks meitä oli poikaystävä ja hänen veljensä ja muutama serkku, koska valitettavasti muutama muu ei päässyt paikalle. Mutta eikös sitä sanota, että kun väki vähenee niin pidot paranee? Meillä oli oikein hauskaa. Alotettiin ilta grillaamalla meillä ja suunnattiin illalla vielä yökerhoon. Oli kyllä tosi hauskaa tanssia pitkästä aikaa ja muutenkin ihan koominen ilta. Tällasta pään nollaamista tarvitsee aina välillä. 

Tässä viikon sisään on jo ehtinyt tapahtua. Mä en ikimaailmassa ois kuvitellu, että minä minä kävisin jossai salilla. Mutta tässä nyt viikon ollu salikortti meidän lähisalille :D Mä tunnen itteni helposti tosi epämukavaks salilla, mutta tässä helpottaa se, että tää on nii korvessa, että salilla on tosi vähän porukkaa ja että käydään poikaystävän kanssa yhdessä, mikä on hyvä, koska en ymmärtäis mitään noista koneista muuten!

Mä pääsin työhaastatteluun yhteen rekrytointi firmaan viime viikon torstaina ja pääsin jatkoon siitä, jotne tänään kävin haastattelussa tänään ja sitten vielä sinne toiseen haastatteluun huomenna. Nyt jos onnistais! Paikka kuulostaa kivalta, monipuolista asiakaspalvelua ja vaihtelevia työtehtäviä. 

Työttömän tylsistyminen

Pikkuhiljaa alkaa turhauttuttamaan tämä jatkuvasti kotona istuminen. Raha-asiat alkaa huolettaa ja töistä ei kuulu mitään. Hain yhteen paikkaan, jonka ajattelin olevan täydellinen mulle, muttei siitä kuukautee kuulunut mitään.. Hain toiseen paikkaan, jossa kävin rekrytointifirmassa haastattelussa, joka meni tosi hyvin, mutta vaikka he kuinka tykkäs musta ei se yritys ollut kiinostunut.. Ihme kyllä, mutta nepä siinä sitten menettivät jotain. Kolmas paikka, jota hain vasta loppuviikosta, siitä ei vielä ole kuulunut mitään.. Mulla ei koskaan aikasemmin täällä ollessa oo ollu näin vaikeeta löytää työpaikkaa.. Toki suomenkielisille löytyisi vaikka kuinka paljon aspan hommia, mutta en halua työhön, jossa vastataan pelkästään puhelimeen se 8 tuntia päivästä. Tiedän, että tulisin tosi nopeesti tylsistymään, jos olisi vain yhtä tekemistä.
Viime vuonna tähän aikaan satoi vielä lunta ja tänä vuonna jo huhtikuussa onnistuin hankkimaan rusketusrajat. Onkohan tästä kesästä nyt tulossa lämpimin moneen vuoteen? Käytiin eilen meidän lähirannalla ottamassa vähän aurinkoa, kun tuo terassi on hieman liian lämmin näin päivisin. Muutaman viikkoon ei tässä nyt ole tapahtunut mitään ihmeellisempää, toivottavasti tästä lähtis jotain nyt kehittymään. Palan jo halusta päästä töihin ja oppimaan uusia juttuja!

koru - Ur&Penn // t-paita - Bik bok // housut - JC

terassikalusteet

Vihdoinkin ollaan saatu meidän kaikki terassikausteet. Ollaan saatu yks huone lisää näin kesäks. Kirjoittelen tätä postaustakin täältä aurinkoiselta terassilta. En tiedä mitään rauhoittavampaa kuin loikoilla tässä sohvalla ja katslla merta ja ohi lipuvia laivoja. Vielä kun saisi ostettua sähkögrillin niin olisis 5/5.
Kävin maanantaina ekassa työhaaastattelussa eräässä rekrytointi firmassa. Ei valitttavasti ole kuulunut mitään. Toiseen paikkaan johon hain ei kirjaimellisesti ole kulunut mitään. En ymmärrä miksei voi sanoa vaikka, että vastaus saadaan tietyn ajan sisällä taikka jos ei pääse jatkoon niin sitä ilmotettaisiin.. Alkaa turhauttamaan tämä kotona istuskelu ja pikkuhiljaa kasvaa stressi rahasta, jossei sitä jostain kohta tule.. Olisi jo aika, että alkais tapahtumaan jotakin!
Me ollaan asuttu yhessä nyt kohta tasan kuukaus ja aika on menny tosi nopeesti, mutta samalla tuntuu kun oltas asuttu yhessä ikuisuus :D Täällä on onneksi hyvä hengähtää ja saada viettää aikaa oman rankkaasa kansssa. Ja vaikka meillä on aika pieni asunto, ei mellä mitään tilan puutetta ole. Tää oli kyllä meille aika täydellinen asunto <3

Asuntoesittely

Ollaan nyt asuttu täällä reilu viikko ja vieläkin vähän epätodellinen olo! Tää asunto on kyllä tuntunu kodilta iha heti ensimmäisestä yöstä. Sängystä näkee suoraa terassille ja puiden välistä näkee vähän merelle, josta voi bongailla Suomen ja Tallinnan laivat. Rakastan merta ja rakastan metsää eli mulle tää näköala on aivan täydellinen! Asunto sijaitsee ullakkokerroksessa ja on ihan vasta rakennettu/rempattu. Juna-asema sijaitsee reilun 100 metrin päässä ja keskustaan pääsee puolessa tunnissa.

Meijän tän hetkinen sänky on 140 senttinen ja tuntuu välillä vähän  ahtaalta kahdelle, varsinkin kun tuo mies on mlkein kaksimetrinen ja jalat vie tilaa. Tavoitteena on ostaa 160 senttinen sänky, sitten ku mä pääsen taas töihin. Liian suurta sänkyä tohon ei voi sijoittaa, koska muuten ei kaapit aukea ja toinen joutuu nukumaan seinässä kiinni. Viikonloppusin on ihan parasta vaan avata verhot ja nauttia ihanista maisemista suoraan sängystä. Pikku ikkunoihin pitäisi vielä ommella pienet verhot ylijäänestä verhosta, mutta meidän väliaikaisina verhoina toimivat sängyn tyynyt :D Ikkunalaudoille haluisin joitain pieniä söpöjä kasveja piristämään.

Mä halusin ehdottomasti tumman ruokapöydät, joka on sopiva niin kahdelle hengellekin kuin muutamalle vieraalle. Ikeasta löytyikin meille täydellinen pöytä, jonka saa venytettyä neljälle, mutta jos tiiviisti istutaan niin miksei kuusikin mahtuisi. Pöydän taakse meillä on tarkoituksena tulevaisuudessa ostaa pieni sohva. Siitä ei olla vielä ihan yhteisymmärryksessä, koska herra haluaa divaanin ja mä haluan tavallisen sohvan, joka sopii meidän pieneen asuntoon.

Terassille suunitellaan pientä sohvaryhmää pienellä pöydällä, jotta voidaan nautiskella sekä drinkeistä että ruuasta auringossa. Meillä paistaa melkein koko päivän aurinko terassille, kun aurinko päättää vilkuilla pilven takaa. Lisäksi lasiseinä tekee terassista kuin extra huoneen. Alhaalta meidän terassia hädintuskin edes näkyy, joten sitä saa olla aika rauhassa ja suojissa omalla terassilla. Pienen matkan päässä on toki naapurin terassi, mutta koska se ei ole kiinni meidän terassissa niin sitä ei melkein ees huomaa.

Mun yksi suosikki paikoista on mun pieni meikkipöytä nurkkaus. Löysin sopivan pienen pöydän ikeasta, johon mahtuu niin meikit, hiustarvikkeet, korut kuin kynsilakatkin. Pöytä itsessään sisältää peilin, joten sitäkään ei tarvinnut erikseen ostaa.

Meidän asunnon värimaailma on aika harmaavalkoinen ja se näkyy vessasakin. Pienet yksityiskohdat vessaharjasta suihkuverhoon on samaa marmorikuviota. Meillä on yksiöksi tosi tilava vessa ja koska meille riittää pesutupa eikä omaa konetta ole hankinnassa, ostettiin kylpyhuoneeseen kaappi, jotta saatiin lisää säilytystilaa. 

Midän koti on vain 34 neliötä, mutta musta tää avoin pohjaratkasu on mahtava ja tänne mahtuu kuitneki vaikka mitä. Kuvista ei näy, että herralla on myös nurkkaus työpöytineen, joten kun sohvan tänne vielä saa, niin ei täältä enää mitään oikein puutukaan. Kaikki on mennyt tosi hyvin ja on niin ihana asua vihdoin yhdessä! On mulla kyllä niin ihana avokki <3